Töihin paluun kynnyksellä on työasioita
Työhuoneen ovi avautuu vasta huomenna, mutta ajatukset livahtivat jo avaimenreiästä sisään. Pitää panna ajatukset kasaan näistä kampusta koskevista mullistuksista ennen huomista aamukahvia.
Paikallislehti kirjoitti aiheesta kolmatta päivää peräkkäin, tällä kertaa pääkirjoituksen ja kolme artikkelia. Kuten odottaa saattaa, kirjoituspankki räjähti auki myös kaiken epäolennaisen osalta. Muun muassa mahdollisesti tyhjiksi jäävien toimitilojen surkuttelu on aika kaukaa haettua vaikuttamista. Tähän mennessä eilisen lehden toimittaja-kolumnisti on ainoana huudellut peiliin katsomista, muuten keskitytään ison pahan Oulun syyttelyyn.
Omatkin ajatukseni heräävät lähinnä epäolennaisista asioista, pienistä viitteistä, jotka jonkinlaisella anekdoottitasolla ehkä kertovat itse asiasta jotain. Mielessäni olen tiivistänyt asian ytimen kysymykseen, mitä olisi tapahtunut, jos alusta lähtien olisi keskitytty vahvan Oulun seudun ammattikorkeakoulun luomiseen yhden yksikön erillään pitämisen sijasta? Parhaimmillaan muutosvastarinta kääntyy kehittämisvoimaksi, nyt niin ei käynyt yli kymmenen vuoden aikana.
Mutta ne anekdootit. Ison ja pienen kaupungin vastakkainasettelu risoo tässä kuviossa eniten, koska siltä olisi voinut välttyä jo kauan sitten. Raahen Seutu sitä tietysti ylläpitää jotain tehdäkseen, eikä sen toimituksessa ole koskaan ymmärretty ammattikorkeakoulun hyvin yksinkertaisesta organisaatiokuviosta mitään.
Paikallisesti “vanha Teku” on ymmärretty jonkinlaiseksi sopimuskumppaniksi tai ulkojäseneksi ammattikorkeakoulussa. Tällaiselle oululaislähtöiselle byrokraatikolle Raahen toimipiste on aina ollut vain yksi yksikkö muiden joukossa, yhtä vähän tai paljon autonominen osa kokonaisuutta. Omalla talousalueella toiminen ei ole sen kummempaa erilaisuutta kuin se, että Luonnonvara-alan yksikkö on alansa ainoa korkeakouluttaja muutaman sadan kilometrin säteellä.
Toinen pikkuasia liittyy koulutuksen laatuun. Vaikka paikallislehden keskustelupalstalla opettajia syytellään muodollisesti epäpäteviksi, kampuksen koulutus on edelleen kovatasoista. Siitä kertoo esimerkiksi pärjääminen opinnäytetyökilpailuissa ja vaikkapa edelläkävijyys virtuaaliopetuksessa, mistä Oulun yksiköissä on vielä paljon opittavaa. Mutta voi kun tässä olisi kyse opetuksen hyvyydestä eikä siitä, ettei motivoituneita opiskelijoita riitä siitä nauttimaan.
Kirjoittelu, kohu ja kuurmottaminen kuuluvat asiaan ja Oamk saa sitä nyt vain sietää. Aika huonostihan se on julkisuuden hoitanut tämän asian ympärillä jo pitkään. Nykyistä edeltäneen yksikönjohtajan virkaanastuminen saatiin näyttämään aikanaan raahelaisitten valon pilkahdukselta mutta pimeää on sittemmin ollut.
Avainsanat: Oamk, Raahen kampus, Raahen Seutu